keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Elämä


Joskus saatan katsoa itseäni peilistä ja miettiä, miksi juuri minä olen joutunut tähän tilanteeseen, miksi en tiedä mitä tehdä ja miten käyttäytyä, miksi juuri nyt tällä tavalla piti tapahtua... Mutta minä tosiaan uskon, uskon sydämeni pohjalta, että kaikissa asioissa on tarkoitus. Tarkoitus vaikuttaa elämäämme, muuttamalla asioita joko parempaan- tai pahempaan suuntaan.

Mutta tosiaan, entä jos emme osaa kiittää Luojaa, asioista joihin olemme tyytyväisiä. Löydämme kaikesta jotakin/joitakin virheitä, emme osaa olla mistäkään tyytyväisiä. Pitäisikö meidän ihmisten yrittää tyytyä pienempään ja kiittää Luojaa kaikesta jopa siitä, että olemme tänä aamuna herätty ja saatu syötyö ja juotua hyvin. Kyllä! Meidän tosiaan pitäisi muuttua, ja hyväksyä se mitä meillä on.

Minulla on itselläni päiviä, kun mietin negatiivisesti ja suoraan sanottuna vittuilen kaikille siitä, että minulle tapahtuu kaikkea paskaa. Mutta on myös päiviä jolloin pysähdyn kesken katua, ja katson taivaaseen ja hymyilen sanoen "Kiitos Jumala kaikesta". Me emme tosiaankaan osaa olla aina positiivisä, sillä olemmehan me kuitenkin tavallisia ihmisiä. Joskus murehdimme ja joskus olemme tosi iloisia kaikesta.

Kirjoitukseni tarkoitus tässä on vain se, että muistakaas kiittää Jumalaa kaikesta mitä teillä on. Älkää unohtako jumalaa hyvinä päivinä, sillä Hän on hyvät päivät sinulle järjestänyt. Älä muista Luojaa vain sillon, kun sinulla on ollut huono päivä ja kiroot ääneen, että miksi Hän tämän minulle teki.

Thank you God for everything, for that I'm the happiest girl ever and I have the best family and friends.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti